....eli huussista käsin....

Tänään kaverin luona kylässä ollessamme, tuli kaiken näköistä puhetta siitä, että mitä MINÄ nykyisin haluan...Alan siis jollain saralla sen jo tietää....heh. Niin tuli puhetta vaatteista; haluan liekkipaidan, maastohousut....Ja sitten ulkonäön ehostukseen lävistyksen nenään, sellaisen pienen pienen siistin napin....mm. Ja kenkiinkin taannoin hurahdin ,yhteen pariin tosin vaan, mutta kumminkin. Ovat balleriinan ja korkokengän välimuoto...eli niinkuin balleriína, mutta kapealla, ei niin korkealla korolla. Ne oli IHAN PAKKO saada !! Hintaa huimat (?) 50e, käyttöä kai joskus (?), mutta kun ne oli niin makosat; musta-valk. Ihan viimesen päälle MUST !!

Tosin mitkään noista edellä mainituista kuteista ja kengistä ei kyllä taida käydä keskenään yhteen....Jos en siis sittenkään tiedä, mitä haluan, luulen vaan niin ?? Sekin on paljon mahdollista. Mutta jotain uuden ja erilaisen tahatonta hakemista tää kumminkin on. Ei halua olla niin kaavoihin kangistunut, tylsä, harmaa ja tavallinen kotiäiti ,lapsikatraalle ja koiralle.....Vaikkei kai siinäkään mitään pahaa ole, normia vaan, mutta joku sisäinen minä tahtoo nyt ranttaloida, ja suotakoon sille se vapaus, ainakin toistaiseksi. Kunhan ei mopo tyystin karkaa käsistä ?? Mutta sitä siis odotellessa.....(",)

Tuohon kaikkeen "minä-olen/minä haluan"-osioon kun vielä lisätään esim, musiikkimakuni tai harrastuksiani, niin jopas sillä saa varmaan mukavasti vatsalihakset kipeiksi yksi jos toinenkin ....Hih. Käsityöt on siis lähellä sydäntä nykyisin, lähinnä virkkaaminen, neulominen ja huovutus. Ja usein tulee radiosta kuunneltua ihan Iskelmä-kanavaa....ja jos itse pääsee musiikkia valitsemaan niin se on nykyisin sitä Finlandersia, Juha Tapiota, Anna Eriksonia tai vaikka Jari Sillanpäätä.... Yrittäkää sitten ymmärtää meikäläistä......*huoh* ja *tirskis* vielä kaupan päälle.....

Sitä en tiedä, miten musta sitten tuli tällänen. Koulussa ja aina muutoinkin lapsena olin aina se tavallinen ja kiltti tyttö. Toki se kiltti olen edelleenkin. Tosin sekin on aika suhteellinen käsite. Mutta enää en suostu toisten poljettavaksi ja toisten narussa kulkijaksi. Mulla on nykyisin omatkin, joskus jopa hanakatkin mielipiteet, enkä taatusti ala ketään mielistelemään, vaan siksi, kun nyt niin vaan pitäisi jostain syystä tehdä. Oli se sitten kuinka epäoikeudenmukaista tahansa !!...siis se mitä joku sanoo tai tekee....mutta sen tyypin mielestä kumminkin muka oikein, ja enemmistönkin joskus, kaikesta huolimatta.... NIH !! Kai tää on joku myöhäinen kapina tuota kaikkea vastaan, nyt kun vihdoinkin on rohkeutta siihen ?? Tiedä häntä ??

Niin, karkasin jo sitten hiukka sivuraiteille. Mutta sitä siis piti sanomani, että tänään siellä kaverin vessassa (varsinainen ahaa-elämysten paikka lienee??) tuli sitten sellanen välähdys, että kai sitä tämän sortin bloginkin voisi avasta, johon voisi tuntojaan ym. suht anonyyminä pukkailla. Eikä aina tarviis puhua niin siitä perheestä, koirasta tai käsitöistä, joilla kaikilla jo omat bloginsa onkin....

Tervetuloa siis seuraamaan tätäkin yksinpuhelua !! (";) Täältähän minut löytää !!